Tyyni pakkaspäivä maksaa – laskevatko uudet kaasumoottorit sähkön hintaa?

Tyyni pakkaspäivä maksaa – laskevatko uudet kaasumoottorit sähkön hintaa?

Kirjoittanut Sähkönhinnat.fi-tiimi /

Sähköjärjestelmän säätövoimasta on tullut yksi energiakeskustelun kuumimmista aiheista. Helsingin Sanomat kertoi 10.11.2026, että Suomeen suunnitellaan kaasulla käyviä moottorivoimaloita, datakeskusten varavoimaloita, jotka voisivat syöttää sähköä verkkoon, ja pumppuvoimaloita. Ne käynnistyisivät silloin, kun tuulivoima ei tuota.

Pörssisähköasiakkaan kannalta tärkein kysymys on: mitä tämä tekee sähkön hinnalle? Kävimme läpi viimeisen 12 kuukauden (marraskuu 2025 – lokakuu 2026) tuntihinnat ja tuulivoiman tuotannon sekä laskimme, millä hinnalla kaasumoottori kannattaa käynnistää.

Lyhyt vastaus: säätövoima ei tee sähköstä halpaa, mutta se leikkaa pahimpia hintapiikkejä. Nykyisellä kaasun hinnalla maakaasumoottori käynnistyy vasta, kun pörssihinta on noin 30 snt/kWh. Viime vuonna niin kävi 118 tuntina.

Tyyni pakkaspäivä on sähkön kallein hetki

Säätövoima tarkoittaa tuotantoa, jota voidaan lisätä ja vähentää tarpeen mukaan. Ennen sitä tarjosivat hiili- ja turvelauhdevoimalat, mutta ne on suljettu kannattamattomina tai ilmastosyistä. Viimeinen niistä, Fortumin Meri-Porin hiilivoimala, sulkeutuu pysyvästi 1.3.2027.

Samaan aikaan tuulivoimaa on rakennettu noin 9 500 megawattia. Kun tuulee, sähköä on yllin kyllin. Kun on tyyntä, puuttuva sähkö on tuotava muualta tai tuotettava kalliimmalla.

Tämä näkyy pörssihinnassa suoraan. Viime talvena (joulu–helmikuu) pörssisähkön keskihinta oli tyyninä tunteina viisinkertainen tuulisiin tunteihin verrattuna:

Pörssisähkön keskihinta tuulivoiman tuotannon mukaan, talvi 2025–2026

Kaavio: pörssisähkön keskihinta (snt/kWh, sis. alv 25,5 %) joulu–helmikuun tunteina ryhmiteltynä sen mukaan, paljonko tuulivoimaa sillä tunnilla tuotettiin.

  • Kun tuulivoimaa oli alle 0,5 GW, keskihinta oli 21,0 snt/kWh.
  • Kun tuulivoimaa oli yli 5 GW, keskihinta oli 4,1 snt/kWh.

Koko vuoden kallein päivä oli 3.2.2026. Kulutusta oli lähes 14 900 megawattia, tuulivoima tuotti päivän aikana 370–2 000 megawattia, ja päivän keskihinta oli 48,5 snt/kWh. Kallein tunti klo 17–18 maksoi 77,0 snt/kWh.

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 %. Lähteet: ENTSO-E (hinnat), Energy-Charts (tuotanto).

Millä hinnalla kaasumoottori käynnistyy?

Kaasumoottorivoimala käynnistyy, kun sähkön hinta kattaa sen tunnin polttoaine-, päästö- ja käyttökulut. Voimalan rakentamiskustannukset eivät vaikuta käynnistyspäätökseen, koska ne on maksettava joka tapauksessa. Jokainen tunti, jolloin hinta on tätä korkeampi, tuo katetta, jolla investointi maksetaan takaisin.

Laskimme rajan julkisista tiedoista (hinnat 9.11.2026):

Tekijä Arvo Lähde
Maakaasun hinta (TTF) noin 80 €/MWh oEnergetice
Päästöoikeuden hinta (EUA) noin 88 €/t CO₂ oEnergetice
Moottorin sähköntuotannon hyötysuhde 45–48 % Wärtsilä, Energistyrelsen
Maakaasun hiilidioksidipäästö 0,20 t CO₂ / MWh polttoainetta Tilastokeskuksen polttoaineluokitus
Muuttuvat käyttökulut noin 4–11 €/MWh Energistyrelsen

Kun luvut lasketaan yhteen, maakaasumoottorin käyntiraja on noin 210–300 €/MWh. Kuluttajahinnaksi muutettuna se on noin 27–38 snt/kWh arvonlisäveron kanssa, keskiarvona noin 30 snt/kWh.

Maakaasumoottorin käyntiraja nyt ja vuosi sitten

Grafiikka: pörssisähkön hinta, jolla maakaasumoottori kannattaa käynnistää, ja mistä se koostuu. Luvut ovat keskiarvion mukaisia (hyötysuhde 47 %) ja sisältävät arvonlisäveron 25,5 %. Katkoviiva näyttää pörssisähkön keskihinnan viimeisen 12 kuukauden ajalta.

Raja riippuu ennen kaikkea kaasun hinnasta. Jokainen 10 €/MWh muutos kaasun hinnassa siirtää rajaa noin 3 snt/kWh. Kaasu on nyt poikkeuksellisen kallista: TTF-hinta on yli kaksinkertainen vuoden takaiseen, ja lokakuun lopussa se kävi yli 100 €/MWh:ssa. Vuoden takaisella noin 31 €/MWh kaasun hinnalla raja olisi ollut noin 15 snt/kWh, eli puolet nykyisestä.

Laskelma on yksinkertaistus. Jokaisella voimalalla on omat kaasusopimuksensa, ja moni tienaa myös Fingridin reservimarkkinoilla, mikä voi muuttaa käynnistyspäätöstä. Jos voimala polttaa biokaasuksi laskettavaa kaasua alkuperätakuiden avulla, käyntiraja nousee vielä.

Kuinka usein kaasumoottori olisi käynnistynyt?

Vertasimme käyntirajaa viimeisen 12 kuukauden tuntihintoihin:

Käyntiraja (sis. alv) Tunteja raja ylittyi Päiviä
noin 15 snt/kWh (kaasu vuoden takaisella hinnalla) 1 227 125
noin 27 snt/kWh (nykyhinta, edullinen arvio) 165 25
noin 30 snt/kWh (nykyhinta, keskiarvio) 118 17
noin 38 snt/kWh (nykyhinta, kallis arvio) 54 9

Nykyisellä kaasun hinnalla raja ylittyi siis vain 118 tuntina, ja niistä 105 osui tammi–helmikuuhun. Näinä tunteina tuulivoimaa oli keskimäärin vain 520 megawattia, ja kulutus oli noin 13 100 megawattia.

Mitä se olisi tarkoittanut hintaan? Kaasumoottoreita voi ajatella hintakattona. Aina kun pörssihinta nousee yli noin 30 sentin, moottorit käynnistyvät ja tuovat markkinoille lisää sähköä, jolloin hinta ei nouse paljon korkeammalle. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että moottoreita olisi ollut niin paljon, että hinta olisi pysähtynyt käyntirajaan joka kerta.

  • Useimpina tunteina mikään ei olisi muuttunut. Hinta pysyi käyntirajan alapuolella 8 642 tuntina vuoden 8 760 tunnista, eli yli 98 prosenttia ajasta. Silloin moottorit eivät olisi edes käynnistyneet.
  • Vuoden keskihinta olisi laskenut vain vähän: 6,88 sentistä 6,74 senttiin eli 0,14 snt/kWh. Kerrostaloasunnossa, joka käyttää 2 000 kWh vuodessa tasaisesti, säästö olisi noin 3 euroa vuodessa.
  • Kalleimpina päivinä ero olisi ollut suuri. Esimerkiksi 3.2.2026 hinta oli käyntirajan yläpuolella 18 tuntia vuorokauden 24 tunnista. Päivän keskihinta olisi laskenut 48,5 sentistä noin 27,5 senttiin. Sähkölämmitteinen omakotitalo, joka kuluttaa pakkaspäivänä 100 kWh tasaisesti ympäri vuorokauden, olisi maksanut sähköenergiasta noin 27 euroa 48 euron sijaan. Luvut ovat pörssihintoja ilman myyjän marginaalia ja siirtomaksuja.

Kalleimman päivän 3.2.2026 tuntihinnat ja kaasumoottorin käyntiraja

Grafiikka: pörssisähkön hinta 3.2.2026 tunneittain (snt/kWh, sis. alv 25,5 %). Oranssi osa on se, jonka kaasumoottorit olisivat leikanneet pois, jos niitä olisi ollut riittävästi pysäyttämään hinnan käyntirajaan.

Säätövoima ei siis juuri laske vuoden keskihintaa, mutta se suojaa pahimmilta päiviltä.

Todellisuudessa vaikutus jää tätä pienemmäksi, koska kaasumoottoreita ei rakenneta rajattomasti. Fingrid arvioi, että Suomi tarvitsee vuosikymmenen vaihteeseen mennessä noin 1 000 megawattia uutta säästä riippumatonta kapasiteettia, eikä sitä näytä syntyvän riittävästi markkinaehtoisesti.

Myös hankkeiden kehittäjien omat arviot sopivat samaan kuvaan. Ecogrid Energyn toimitusjohtaja Antti Hänninen kertoi HS:lle syyskuussa, että yhtiön simulaation mukaan sen voimaloita olisi viime vuonna ajettu noin 800 tuntia. Se on enemmän kuin laskelmamme nykyisellä kaasun hinnalla, mutta vähemmän kuin vuoden takaisella.

Kaasua poltetaan Suomessa sähköksi jo nyt, ja tuotanto seuraa hintaa. Energy-Chartsin tilaston mukaan kaasulla tuotettiin keskimäärin 22 megawattia tunteina, jolloin pörssihinta oli alle 5 snt/kWh. Kun hinta oli 13–20 senttiä, tuotantoa oli noin 490 megawattia, ja yli 40 sentin hinnoilla yli 1 000 megawattia.

Mitä Suomeen suunnitellaan?

Uutta säätövoimaa on tulossa, mutta hitaasti ja pienissä erissä.

Kaasumoottorivoimalat

  • Tornio, 43 MW, käytössä. EPV Energian ja Vaasan Sähkön omistama Tornion Voiman moottorivoimala aloitti kaupallisen käytön 1.4.2026. Siinä on neljä Wärtsilän kaasumoottoria. Polttoaineena on aluksi maakaasu, myöhemmin tavoitteena on biokaasu ja synteettinen kaasu.
  • Lappeenranta, 40–45 MW. Investointipäätös tehtiin heinäkuussa 2026. Voimala käy aluksi maakaasulla.
  • Oripää, 40–50 MW. Voimala on suunniteltu käyttämään nesteytettyä bio- ja e-metaania. Sen luvitus on käynnissä.
  • Kotka, noin 40–45 MW. Hanke on selvitysvaiheessa.

Nämä neljä yhteensä tuottaisivat alle 200 megawattia. Se on viidesosa siitä noin 1 000 megawatista, jonka Fingrid arvioi tarvittavan.

Datakeskusten yhteyteen rakennettavat voimalat

  • NordVire kehittää datakeskushankkeita Imatralle, Iihin ja Halsualle, ja kaksi muuta on vielä julkistamatta. Yhtiön mukaan hankkeisiin suunnitellaan moottorivoimaloita, jotka syöttävät sääriippumatonta sähköä verkkoon. Polttoainetta yhtiön omat tiedotteet eivät kerro; HS:n mukaan se olisi maakaasu. Hankkeille ei ole vielä löytynyt datakeskuksen rakentajaa.
  • Ecogrid Energy on mukana kehittämässä Porin Kuparipuistoon datakeskusta, jonka norjalainen ASP DC rakentaa. Ensimmäisen vaiheen teho on vajaat 125 megawattia, ja valmista pitäisi olla vuoden 2028 alussa. Datakeskuksen moottorivoimalat polttavat ainakin alkuvaiheessa maakaasua ja tuottavat sähköä verkkoon, kun hinta on sopiva. Toinen hanke on tulossa Lahden Kujalaan, ja Ylen mukaan sielläkin voimala käy maakaasulla.

Miksi datakeskuksen yhteyteen kannattaa rakentaa voimala ilman tukia, kun vanhojakaan voimaloita ei kannattanut pitää käynnissä? Datakeskukseen on joka tapauksessa hankittava varavoimaa sähkökatkojen varalle, yleensä dieselgeneraattoreita. Hännisen mukaan ison datakeskuksen moottorivoimala voi olla yksikkökustannukseltaan jopa dieselgeneraattoreita halvempi. Koska investointi tehdään varavoiman takia, kaikki sähkömarkkinoilta saatava tulo on lisätuloa.

Pumppuvoimalat

  • Pyhäsalmi, 75 MW / 530 MWh. Kaivokseen suunniteltu pumppuvoimala on ollut pitkään valmiiksi suunniteltu, mutta investointipäätöstä ei ole tehty.
  • Kemijoki Oy:n Ailangantunturi, 550 MW / 6 250 MWh. Hanke on EU:n yhteistä etua koskevien hankkeiden listalla, ja sen lupahakemukset jätettiin toukokuussa 2026. Kemijoen mukaan tuotanto voisi alkaa vuonna 2033. Kemijärven kaupunginvaltuusto vastustaa pumppuvoimaloita.
  • Pohjolan Voiman Puhti, noin 500 MW / 25 GWh. Kemijärven Askanaavalle suunniteltu voimala voisi varastoida sähköä jopa viikon tarpeisiin. Ympäristövaikutusten arvioinnin selvitykset valmistuvat vuoden 2026 lopussa, ja tavoitteena on, että voimala olisi toiminnassa 2030-luvulla. Investointi olisi yli 700 miljoonaa euroa.

Miksi rakentaminen on hidasta? Kaasumoottoreista on maailmanlaajuisesti pulaa, koska datakeskukset ostavat niitä varavoimaksi. Wärtsilä kertoi helmikuussa 2026, että sen moottoreiden kysyntä näkyy jo vuosiin 2029–2030, ja yhtiö kasvattaa tuotantokapasiteettiaan 35 prosentilla vuodesta 2028 alkaen.

Entä valtion tuki? Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee niin sanottua talvienergiatukea. Se olisi investointitukea uudelle, bioenergiaan perustuvalle sääriippumattomalle kapasiteetille ja nykyisten sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten käyttöiän jatkamiselle. Tukea on budjetoitu 8 miljoonaa euroa vuosille 2027–2028, ja lakiesitys on vielä valmisteilla.

Lukijoiden kysymyksiä: pitävätkö väitteet paikkansa?

HS:n jutun kommenteissa esitettiin monta väitettä säätövoimasta. Tarkistimme yleisimmät.

”Varastointi nostaa sähkön hintaa koko ajan, myös tuulisina päivinä.” Osittain totta, mutta johtopäätös on väärä. Pumppuvoimala tai akku ostaa sähköä halvoilla tunneilla, mikä nostaa halvimpia hintoja hieman. Se myy sähköä kalliilla tunneilla, mikä laskee hintapiikkejä. Lopputulos on tasaisempi hinta, ei jatkuvasti korkeampi. Esimerkiksi Kalifornian akkuvarastoja tutkineen selvityksen mukaan akut laskivat hintoja erityisesti huipputunteina.

”Muutama sadan megawatin pumppuvoimala ei pelasta, kun 9 000 megawattia tuulivoimaa seisoo tyvenessä.” Osittain totta. Nykyiset akut tasaavat lähinnä tunteja, eivätkä varastot Fingridin mukaan pysty yksinään ratkaisemaan pitkiä pulatilanteita. Suurimmat suunnitellut pumppuvoimalat voisivat varastoida sähköä jopa viikoksi, mutta ne valmistuisivat aikaisintaan 2030-luvulla. Tyynenä pakkaspäivänä sähkö tulee kuitenkin pääosin ydinvoimasta, vesivoimasta, kaukolämpövoimaloista ja tuonnista. Fingridin mukaan puuttuva osa on noin 1 000 megawattia, ei 9 000.

”Espanjan sähköverkko romahti, koska tuuli- ja aurinkovoima eivät pysty toimimaan säätövoimana.” Ei pidä paikkaansa. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden ENTSO-E:n loppuraportin (20.3.2026) mukaan huhtikuun 2025 sähkökatkon keskeinen syy oli se, että jännitteensäätö ei toiminut. Raportin simulaatioissa suurempikaan pyörivä massa ei olisi estänyt romahdusta. Uusiutuva tuotanto ei osallistunut jännitteensäätöön, koska Espanjan silloiset säännöt eivät sitä edellyttäneet. Kyse ei siis ollut teknisestä mahdottomuudesta, ja raportin mukaan myös perinteiset voimalat jäivät jännitteensäädössä vaatimuksista. Sähköt palautettiin Espanjassa noin 16 tunnissa.

”Datakeskusten sähkösopimukset ovat kiinteähintaisia, joten markkina ei suojaa tavallista kuluttajaa.” Datakeskukset ostavat sähkönsä yleensä pitkillä, 10–20 vuoden ostosopimuksilla (PPA). Moni näistä sopimuksista kuitenkin rahoittaa kokonaan uutta tuotantoa. Esimerkiksi Google kertoi syyskuussa 2026 sopineensa Suomessa 629 megawatista uutta tuulivoimaa sekä ostavansa osan Loviisan ydinvoimalan tuotannosta vuosina 2030–2049. Sopimus rahoittaa voimalan käyttöiän jatkamisen. Uusi tuotanto lisää sähkön tarjontaa kaikille. Huoli on silti aiheellinen tyynien päivien osalta: kun ei tuule, tuulivoimaan sidottu datakeskus ostaa sähkönsä samasta pörssistä kuin muutkin.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?

  • Pahimmat päivät ovat jatkossakin kalliita. Kaasumoottori käynnistyy vasta, kun hinta on jo korkea, joten se katkaisee huiput mutta ei tee pakkaspäivästä halpaa.
  • Kaasun hinta vaikuttaa talven sähkön hintaan. Mitä enemmän Suomeen rakennetaan kaasulla käyvää säätövoimaa, sitä enemmän Euroopan kaasumarkkinat vaikuttavat talven kalleimpiin tunteihin.
  • Jousta itse kalleimpina tunteina. Kun siirrät lämmitystä, sähköauton latausta ja pyykinpesua pois tyynten pakkaspäivien kalleimmilta tunneilta, teet kotonasi samaa kuin säätövoimala sähköjärjestelmässä.
  • Seuraa tuuliennustetta. Tyyni ja kylmä sää on hyvä merkki siitä, että huomisesta tulee kallis. Huomisen hinnat näet Sähkön hinta huomenna -sivulta noin kello 14 jälkeen.

Menetelmä

  • Pörssihinnat ovat Nord Poolin Suomen hinta-alueen päivämarkkinahintoja ENTSO-E Transparency Platformista. Hinnat on muutettu tuntien keskiarvoiksi ja sisältävät arvonlisäveron 25,5 %.
  • Tuulivoiman tuotanto ja kulutus ovat Energy-Chartsin ENTSO-E-pohjaisia tuntiarvoja.
  • Tarkastelujakso on 1.11.2025–31.10.2026 (8 760 tuntia). Talvi tarkoittaa joulu–helmikuuta.
  • Käyntiraja = kaasun hinta ylempänä lämpöarvona muutettuna alempaan lämpöarvoon (× 1,108) / hyötysuhde + päästökerroin / hyötysuhde × päästöoikeuden hinta + muuttuvat käyttökulut. Sähköntuotantoon käytetty maakaasu on vapautettu energiaverosta.
  • Laskelma ”jos kaasumoottoreita olisi riittävästi” on teoreettinen yläraja. Se olettaa, ettei hinta nouse käyntirajan yli. Todellisuudessa kapasiteetti on rajallinen, ja lisätuotanto voi vaikuttaa myös muihin tunteihin.

Lähteet


Artikkeli julkaistu 10.11.2026. Kaasun ja päästöoikeuden hinnat ovat 9.11.2026 tasolta, ja käyntiraja muuttuu niiden mukana. Hintavaikutusta koskevat laskelmat ovat suuntaa-antavia arvioita.

Jaa artikkeli: